Result: Ciel PhantomHive
You are cold and callus, letting your past rule you, fuel you. You seek revenge while handling all separate business that life brings you. Others care about you deeply, though you tend not to notice (or so they think). Honestly your heart simply aches for closure, and you find yourself continuously realizing that, whether you like it or not, you care for those who so care for you.
Jeps, tälläisen tuloksen sain, kun FB:ssä tein tätä hahmo testiä Kuroshitsujista :)
Toiset aavistukset olisivat voineet olla Sebastian tai Meirin.
Mm..olen ollut jo 2 edellistä päivää ihan energiaa ja onnesta sekaisin, kun olen "korvia" myöten ihastunut yhteen Samiin *punastuu* Kyllä vain, ja mä niin vannoin eroni jälkeen ettei yksikään mies kiinnosta mua, mutta iso veli oli oikeassa ja tiesi ettei asia ollut suinkaan niin kun itse olin sanonut.
Animeconista lähtien nimittäin kun näin Samin siellä ekan kerran, niin olin ihan "helisemässä" että otetaanko mulle kuva hänestä vai ei ja sitten lopulta keräilin rohkeuteni mennen iso veljen kanssa sitten siihen. Sitten ujona vain pienellä lempeällä äänellä kysyin Samilta:"a-anteeksi, sa-saako susta ottaa kuvan?" ja muistan, kun hän käänsi katseen minuun ja vastasi myöntyvästi. Oih~ silloin tajusin heti ihastuneeni ensisilmäyksellä häneen (vaikken usko rakkauteen ensisilmäyksellä, mutta ihastumiseen kyllä).
Sitten Animeconin jälkeen muutama päivä myöhemmin tai viikko, niin löysin hänet FB:stä ja dA:sta<3 sitten vain takeruin tilaisuuteen ajatellen että jos nyt en pyydä ystäväksi niin tuskin uutta tilaisuutta tulisi. No, ja olen hyvin iloinen tehdessäni niin, koska jo nyt hän on mulle niin TÄRKEÄ ystäväni etten halua häntä menettää.
Muistan vain senkin miten sekosin kun saimme hänestä sen kuvan<3 olin niin onnellinen, että hypin ja heiluin ihan kuin "kylä hullu" joka ei olisi saanut ruokaa tai hyvää palkkaa koskaan ennen (näin kuvainollisesti sanottuna).
Voin vain olla ylpeä itsestäni, vaikka olen hyvin ujo henkilö niin silti ystävieni tuella ja avulla saan aina rohkeutta.
Enkä olekkaan muuta piirrellyt kuin kuvia Samista ...*punastus* ...ja katsellut hänen kuviaan.
Kuinka ihminen voikin mennä aina näin sekaisin ihastuksesta / rakkaudesta, se suuri ja onnellinen asia, mitä voi löytää. Mmm...no, vaikken usko kyllä, että koskaan alkaisimme suhteeseen hänen kanssaan kun meillä on 6 vuotta ikä eroa, kun itse olen 16 ja hän 23 ...tai eihän se este olisi mutta en tiedä mitä hän tai muut ajattelisivat kun kuitenkin olen juuri aloittamassa amiksenkin tässä syksyllä elokuun 16. pv.
No, kai pitäisi sanoa ettei luovuttaa kannata kuitenkaan hänen suhteensa, koska mistä sitä tietää jos tulevaisuus tuokin meidät yhteen (itse olisin kyllä ihan onnesta sekaisin, jos niin kävisi) ja ainahan sitä saa rakastaa ihmistä.
Tuossa yksi päivä kysyinkin Samilta että kun hän cossaa Sebastiania Kuroshitsujista ja itse saan joululahjaksi näillä näkymillä Cielin cossin, niin että saanko olla hänen bocchan / Cielinsä, niin arvatkaas mitä hän vastasi? ...no mitäs luulette? aivan hän vastasi "Joo kyllähä sä voit olla mun bocchan, kun törmätään taaseen : )" <3 oih~ silloin hymy levisi kasvoilleni ja ilo alkoi täyttää sydäntäni. Enkä tiedä, miten häntä kiittäisin <3 ja nyt odotan vain coneja enemmän, että saan olla hänen kanssaan ja cossailtaisiin yhdessä. Toivon tosiaan, että meistä tulee hyvät ystävät : ) <3
Oh, ja arvatkaa vain miten haluaisin kertoa hänelle että olen ihastunut häneen ja ei sitä tiedä jos joskus myös haluaisin vain sano suoraan että "rakastan sua" ... mutta mm... en uskalla, koska pelkäisin vain että se pilaisi hyvän ystävyytemme enkä tahdo niin edes tapahtuvan, vaikka haluaisin kovasti kertoa kuinka tunnen häntä kohtaan... luulen silti, kun olen näin nuori nainen (hänelle vielä) niin tuskin se veisi tai toisi vasta kaikua tälle rakkauden tuntelle, joka on syntynyt hänen ansiostaan uudelleen sydämessäni...vaikka olin jo luullut menettäneeni sen tunteen pois, mutta ei hänen hymynsä ja katseensa muutti minut täysin, siitä lähtien olen vain ajatellut häntä päivästä toiseen ... haluaisin niin olla enemmän merkitsevä ihminen hänelle ...mutta ei en tahdo olla mitenkään tunkeileva tai ahdisteleva häntä kohtaan ... se ei olisi reilua, haluan vain että hänen on hyvä olla ja että olen hänelle sen arvoinen ystävä, jolle voisi puhua asioista jos vain suinkin hän tahtoo niin, koska kuuntelen jos jokin painaa tai mitä vain oli se mitä hyvänsä ... minulle saa avautua jos haluaa, koska haluan että kaikilla olisi hyvä olla jotta ei tarvitsisi olla surullinen tai onneton ...
no katsotaan nyt mitä se tulevaisuus mulle tuo ...
näiden tunnelmien myötä näkemiin ja kirjoittamisiin taas ensi kertaan : )
~ Bocchan
Jeps, tälläisen tuloksen sain, kun FB:ssä tein tätä hahmo testiä Kuroshitsujista :)
Toiset aavistukset olisivat voineet olla Sebastian tai Meirin.
Mm..olen ollut jo 2 edellistä päivää ihan energiaa ja onnesta sekaisin, kun olen "korvia" myöten ihastunut yhteen Samiin *punastuu* Kyllä vain, ja mä niin vannoin eroni jälkeen ettei yksikään mies kiinnosta mua, mutta iso veli oli oikeassa ja tiesi ettei asia ollut suinkaan niin kun itse olin sanonut.
Animeconista lähtien nimittäin kun näin Samin siellä ekan kerran, niin olin ihan "helisemässä" että otetaanko mulle kuva hänestä vai ei ja sitten lopulta keräilin rohkeuteni mennen iso veljen kanssa sitten siihen. Sitten ujona vain pienellä lempeällä äänellä kysyin Samilta:"a-anteeksi, sa-saako susta ottaa kuvan?" ja muistan, kun hän käänsi katseen minuun ja vastasi myöntyvästi. Oih~ silloin tajusin heti ihastuneeni ensisilmäyksellä häneen (vaikken usko rakkauteen ensisilmäyksellä, mutta ihastumiseen kyllä).
Sitten Animeconin jälkeen muutama päivä myöhemmin tai viikko, niin löysin hänet FB:stä ja dA:sta<3 sitten vain takeruin tilaisuuteen ajatellen että jos nyt en pyydä ystäväksi niin tuskin uutta tilaisuutta tulisi. No, ja olen hyvin iloinen tehdessäni niin, koska jo nyt hän on mulle niin TÄRKEÄ ystäväni etten halua häntä menettää.
Muistan vain senkin miten sekosin kun saimme hänestä sen kuvan<3 olin niin onnellinen, että hypin ja heiluin ihan kuin "kylä hullu" joka ei olisi saanut ruokaa tai hyvää palkkaa koskaan ennen (näin kuvainollisesti sanottuna).
Voin vain olla ylpeä itsestäni, vaikka olen hyvin ujo henkilö niin silti ystävieni tuella ja avulla saan aina rohkeutta.
Enkä olekkaan muuta piirrellyt kuin kuvia Samista ...*punastus* ...ja katsellut hänen kuviaan.
Kuinka ihminen voikin mennä aina näin sekaisin ihastuksesta / rakkaudesta, se suuri ja onnellinen asia, mitä voi löytää. Mmm...no, vaikken usko kyllä, että koskaan alkaisimme suhteeseen hänen kanssaan kun meillä on 6 vuotta ikä eroa, kun itse olen 16 ja hän 23 ...tai eihän se este olisi mutta en tiedä mitä hän tai muut ajattelisivat kun kuitenkin olen juuri aloittamassa amiksenkin tässä syksyllä elokuun 16. pv.
No, kai pitäisi sanoa ettei luovuttaa kannata kuitenkaan hänen suhteensa, koska mistä sitä tietää jos tulevaisuus tuokin meidät yhteen (itse olisin kyllä ihan onnesta sekaisin, jos niin kävisi) ja ainahan sitä saa rakastaa ihmistä.
Tuossa yksi päivä kysyinkin Samilta että kun hän cossaa Sebastiania Kuroshitsujista ja itse saan joululahjaksi näillä näkymillä Cielin cossin, niin että saanko olla hänen bocchan / Cielinsä, niin arvatkaas mitä hän vastasi? ...no mitäs luulette? aivan hän vastasi "Joo kyllähä sä voit olla mun bocchan, kun törmätään taaseen : )" <3 oih~ silloin hymy levisi kasvoilleni ja ilo alkoi täyttää sydäntäni. Enkä tiedä, miten häntä kiittäisin <3 ja nyt odotan vain coneja enemmän, että saan olla hänen kanssaan ja cossailtaisiin yhdessä. Toivon tosiaan, että meistä tulee hyvät ystävät : ) <3
Oh, ja arvatkaa vain miten haluaisin kertoa hänelle että olen ihastunut häneen ja ei sitä tiedä jos joskus myös haluaisin vain sano suoraan että "rakastan sua" ... mutta mm... en uskalla, koska pelkäisin vain että se pilaisi hyvän ystävyytemme enkä tahdo niin edes tapahtuvan, vaikka haluaisin kovasti kertoa kuinka tunnen häntä kohtaan... luulen silti, kun olen näin nuori nainen (hänelle vielä) niin tuskin se veisi tai toisi vasta kaikua tälle rakkauden tuntelle, joka on syntynyt hänen ansiostaan uudelleen sydämessäni...vaikka olin jo luullut menettäneeni sen tunteen pois, mutta ei hänen hymynsä ja katseensa muutti minut täysin, siitä lähtien olen vain ajatellut häntä päivästä toiseen ... haluaisin niin olla enemmän merkitsevä ihminen hänelle ...mutta ei en tahdo olla mitenkään tunkeileva tai ahdisteleva häntä kohtaan ... se ei olisi reilua, haluan vain että hänen on hyvä olla ja että olen hänelle sen arvoinen ystävä, jolle voisi puhua asioista jos vain suinkin hän tahtoo niin, koska kuuntelen jos jokin painaa tai mitä vain oli se mitä hyvänsä ... minulle saa avautua jos haluaa, koska haluan että kaikilla olisi hyvä olla jotta ei tarvitsisi olla surullinen tai onneton ...
no katsotaan nyt mitä se tulevaisuus mulle tuo ...
näiden tunnelmien myötä näkemiin ja kirjoittamisiin taas ensi kertaan : )
~ Bocchan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti